VIRO on kartanoiden maa. Virossa on yli 1 000 linnaa ja kartanoa, joista monet ovat peräisin 1200-luvulta. Moni näistä baltiansaksalaisten aikanaan omistamista kartanoista toimii nykyään gallerioina, ylellisinä kylpylähotelleina ja gourmet-ravintoloina. Hulppeat salit, valtavat pihapiirit ja jännitystä tuovat tarinat kartanoiden kummituksista tekevät kartanokierroksesta elämyksellisen kokemuksen. Tässä jutussa esittelemme kolme tutustumisen arvoista kartanoa Virossa!
Anijan kartano – Kivilinnasta myöhäisbarokkikartanoksi
Anijan Kartanon ensitiedot ovat peräisin 1400-luvulta, sen päärakennus 1800-luvulta ja puutarha 1900-luvulta. Kuva: Olev Mihkelmaa.
Vajaan 35 kilometrin päässä Tallinnasta sijaitseva Anijan kartano hurmaa barokkilumollaan! Anijan kartanoa ympäröi luomava puisto ja sen vanhimmat osat ovat peräisin peräti 1400-luvulta.
Ensitiedot Anijan kartanosta ovat vuodelta 1482, jolloin se kuului Herman Soye nimiselle miehelle. Soyesin suku rakensi tiluksille kivisen linnan, jonka osia on edelleen nähtävissä Anijan kartanon kellarissa tänäkin päivänä. Osa näistä ikiaikaisista rakennuksen osista löydettiin vasta vuonna 2012.
1600-luvulla kartanoa vuokrasi usea eri suku (Holstein, Fresen, Knorring, Lantinghausen jne.) Kartanon päärakennus oli tuohon aikaan kaksikerroksinen kivirakennus, joka kuului mahdollisesti isompaan linnakekokonaisuuteen. Suuren Pohjan sodan (1700–1721) jälkeen kartano palautettiin takaisin Staël von Holsteinin suvulle. Näihin päiviin saakka säilynyt barokkiaikainen kaksikerroksinen kartanorakennus rakennettiin Matthias Georg Staël von Holstenin toimesta vuosina 1796–1802. Kartanon puisto rakennettiin 1900-luvun alussa. Puiston suunnitelma on kartanonpuoleisessa osassa ranskalainen, ja muutoin englantilainen.
Anijan Kartanon puiston suunnitelma on osaksi ranskalainen ja osaksi englantilainen.
Kunnostettu kartanokompleksi on avoinna päivittäin ja esittelee kartanoiden historiaa mm. kartanoista kertovan pysyvän näyttelyn kautta.
Kuvia Anijan kartanosta ja sen ympäristöstä.
Historiallinen ja tyylikäs Vihulan kartano
Vihulan kartanon päärakennus valmistui uudelleen 1880-luvulla. Kuva: Ivar Leidus.
Noin 90 kilometrin päässä Tallinnasta, vain 4 kilometria Itämeren rannikosta sijaitsee historiallinen ja tyylikäs Vihulan kartano. Lahemaan kansallispuiston alueella sijaitseva kartano on peräisin jo 1500-luvulta ja koostuu kahdesta päärakennuksesta ja peräti 25 pienemmästä rakennuksesta.
Vihulan romanttinen kartano ympäristöineen on mainittu ensimmäisen kerran kirjallisissa lähteissä jo vuonna 1501, jolloin kartanon omisti tanskalaissyntyinen paroni Hans von Lode. On kuitenkin mahdollista, että von Lodenin esi-isä Odvard von Lode omisti ja perusti kartanon alueineen jo 1100-luvulla.
Ilmakuva Vihulan kartanon piha-alueista. Kuva: Kati Lillipuu.
Vuonna 1531 kartanon omistajiksi tuli Weckebrodin suku. Wekerbodit jättivät Vihulan kartanon perintönä tyttärensä sakalaisperäiselle suvulle von Helffereicheille, jotka omistivat kartanon yli 200 vuoden ajan.
Kartano paloi tuhopolton seurauksena Suuren Pohjan sodan aikaan vuosina 1700 – 1721 ja Helffereicheinit myivät kartanon huutokaupalla vaikean taloudellisen tilanten sanelemina Alexnder von Schubertille vuonna 1810. Länsi-Preussista kotoisin oleva Schubert rakennutti nykyisen Vihula vuosina vuosina 1820–1880. Historiallinen päärakennus valmistui 1880-luvulla, mutta suurimmaksi osaksi rakennukset on rakennettu vuosina 1820–1840. Vanhin alueella säilynyt rakennus on peräisin 1700-luvulta.
Vihulan kartanon kahvilarakennus. Kuva: Ivar Leidus.
Vihulan kartanon alue on tänä päivänä avoinna sekä kartanossa yöpyville vieraille, että muillekkin kiinnostuneille. Entisöity kartano toimii kylpylähotellina, ja sen tiloista löytyy myös ravintola. Kartanossa pidetään lisäksi erilaisia juhlia ja konsertteja.
Kuvia Vihulan kartanosta ja sen piha-alueista.
Kuninkaallinen Kernun kartano – Tyyliä Carl Ludvig Engelin & Kuningatar Elizabethin tapaan
Näyttääkö tutulta? Kernun kartano on Carl Ludvig Engelin suunnittelema. Kuva: Kernu Mõis OÜ.
Maalauksellisen Kernun kartano sijaitsee lumoavan kauniin tekojärven rannalla vain reilun neljänkymmenen kilometrin päässä Tallinnasta. Monimutkaisen omistushistorian omaava Kernun kartano ilmestyi kartalle elokuussa 1637, kun Ruotsin kuningattaren Kristinan edunvalvoja nimesi Kernun kartanon omistajaksi Magdalena von Ulrichin (omaa sukua von Neukirch). Ennen tätä kartano oli osa Kohatun kartanoa.
Vuonna 1671 kartano siirtyi Diedrich Hasenkrugille. Monen mutkan kautta kartano päätyi eteenpäin Wrangellin suvulle vuonna 1708 ja taas Wartmannin suvulle vuonna 1766. Vuonna 1784 korkeimman lääninoikeuden arvioija Berend Johann Wartmann huutokauppasi Kernun kartanon yhdessä Kohatun kartanon kanssa 28 000 hopearuplalla. Kartanon osti kreivi, Viron ritarikunnan päällikkö ja maakuntavaltuutettu Berend Heinrich von Tiesenhausen. Kartano perityi edelleen Tiesenhausenin tyttärelle baronitar Anna Unger-Sternbergille (omaa sukua Tiesenhausen), jonka aviomies oli Bernhard Heinrich Conrad Ungern-Sternberg.
Kernun kartanon kahvila sijaitsee Ludvigin suuressa salissa. Kuva: Kernu Mõis OÜ.
Nykyinen Kernun kartanorakennus rakennettiin vuosina 1810–1813 baronitar Annan aviomiehen Bernhard Ungern-Sternbergin toimesta. Uskotaan, että kartanon suunnittelijana toimi Helsingin Senaatintorin empiremiljöön suunnittelut sakalaissyntyinen Carl Ludvig Engel. Kartanossa on myöhemmin toiminut sekä koulu, sairaala että hoitokoti.
Kartanon sisätiloille antavat ainutlaatuisuutta hiljattain edesmenneen Englannin kuningatar Elisabet II:lle kuuluvasta St. John's Lodgen linnasta peräisin olevat verhot ja huonekalut. Nykyään Kernun kartanosta on tullut raikas tapahtumapaikka, jossa järjestetään konsertteja, teatteriesityksiä, häitä, seminaareja ja juhlia.
Kuvia Kernun kartanosta ja sen ympäristöstä.
Comments