Gotlanti – Ruotsin suurin saari hurmaa keskiaikaisella Visbyllä, raukealla luonnolla ja makuelämyksillä

Lähes Uudenmaan kokoinen Gotlanti on Ruotsin suurin saari, joka sijaitsee Itämerellä noin 90 kilometrin päässä mantereesta. Sen tunnetuin kohde on Unescon suojelema keskiaikainen Visby, mutta saari hurmaa myös ainutlaatuisella luonnollaan. Kalkkikivinen maaperä heijastaa valoa tavalla, joka saa maiseman näyttämään paikoin lähes välimerelliseltä. Visby tunnetaan nykyään monista teemaviikoistaan, ja Gotlanti on kulttuurin ystäville tuttu myös populaariviihteestä: Ingmar Bergman asui Fårössä, ja Peppi Pitkätossun Huvikumpu kuvattiin saarella.

Omaa rannikkoa Gotlannilla on peräti 800 kilometriä. Saarella asuu vakituisesti noin 60 000 ihmistä, mutta kesällä asukasmäärä moninkertaistuu ja lähentelee miljoonaa. Gotlannin tunnetuin kohde on saaren ainoa virallinen kaupunki, keskiaikainen hansakaupunki Visby. Jykevät kiviset kehämuurit ja romanttiset ruusukujat ovat tehneet Visbystä Unescon maailmanperintökohteen.

Gotlannin ja Visbyn pitkä historia

Visby huokuu historiaa. Kaupunki kasvoi yhdeksi harvoista ruotsalaisista Hansaliiton jäsenistä. Hansaliitto oli pohjoissaksalaisten kaupunkivaltioiden löyhä yhteenliittymä, joka hallitsi Itämeren kauppaa 1200-luvulta noin 1400-luvulle saakka. Vaurautta Visbyyn toivat suola, vilja, turkikset ja vilkas laivaliikenne.

Gotlannin historia ulottuu kuitenkin paljon kauemmas kuin keskiaikaan. Saaren alkuperäisasukkaat, gutarit, olivat tunnettuja taitavina kauppiaina jo rautakaudella, ennen viikinkiaikaa. Viikinkiajalla (noin 800–1050) Gotlanti oli yksi Pohjois-Euroopan merkittävimmistä kauppasatamista. Gutarit purjehtivat idän vesireittejä pitkin Mustallemerelle ja Lähi-itään saakka.

Ajanjaksolta on peräisin poikkeuksellisen paljon arkeologisia löytöjä: yli 700 hopea-aarretta – enemmän kuin mistään muualta maailmassa – sekä harvinaisia kuvalaattoja eli kivipaaseja, joihin on hakattu tarinallisia kohtauksia laivoista, mytologiasta ja elämästä ennen kirjoitustaidon yleistymistä.

Keskiajalla, erityisesti 1100–1300-luvuilla, Gotlantiin rakennettiin yli 90 kivikirkkoa. Arkkitehtuuriltaan ne edustavat sekä romaanista että goottilaista tyyliä, ja ne muodostavat yhden Pohjois-Euroopan vaikuttavimmista keskiaikaisen kirkkoarkkitehtuurin kokonaisuuksista.

Fårön museo kertoo karun saaren elämästä kautta aikojen.

1900-luvulla Gotlanti sai uutta julkisuutta kulttuurin ja populaarin viihteen kautta. Elokuvaohjaaja Ingmar Bergman asui ja kuoli Fårön saarella Gotlannin pohjoisosassa – elokuvien ystäville hänen mestariteoksensa Mansikkapaikka on varmasti tuttu. Gotlanti oli myös Peppi Pitkätossun kodin, Huvikummun, sijaintipaikka Astrid Lindgrenin rakastetun lastenkirjasarjan 1970-luvun televisiosovituksissa. Gotlanti esiintyy myös Selma Lagerlöfin klassikkoteoksessa Nils Holgerssons underbara resa genom Sverige, jossa saari kuvataan omaleimaisena ja satumaisena maailmana.

Nykyään Visby tunnetaan yhtä lailla vuosittaisista teemaviikoistaan kuin historiastaan. On esimerkiksi keskiaikaviikko – suuri festivaali, jolloin ihmiset pukeutuvat viittoihin, syövät puulautasilta ja seuraavat turnajaisia ja katuteatteria. Heinäkuun alussa järjestetään Almedalen-viikko, jolloin kaikki Ruotsin merkittävimmät puolueet kokoontuvat Gotlantiin pitämään puheita ja keskustelemaan politiikasta. Ja heinäkuun lopussa vietetään niin sanottua "Tukholman viikkoa", jolloin saari täyttyy nuorista ja kauniista juhlijoista, jotka saapuvat viettämään lomaa yhdessä.

Keskiaikainen kivikaupunki Visby ja Gotlannin rauhallinen saariluonto

Visbyssä kulkija löytää itsensä rauhallisesta keskiaikaisesta kaupungista, jossa kapeat mukulakivikujat houkuttelevat kuljeskelemaan ilman kiirettä. Taloja reunustavat pastellisävyiset julkisivut, jossa ruusuköynnökset kiipeilevät kiviseinillä luoden romanttisen tunnelman. Kaupungissa on säilynyt myös 12 keskiaikaista kirkonrauniota. Monet Gotlannin kirkoista jäivät vähitellen pois käytöstä kaupungin loiston hiipuessa varhaismodernina aikana. Pohjoisosassa sijaitseva Pyhän Klemensin rauniokirkko on erityisen vaikuttava.

Luonnoltaan Gotlanti on ainutlaatuinen. Saaren kalkkikivinen maaperä heijastaa valoa tavalla, joka saa maiseman näyttämään eteläisemmältä kuin leveysaste antaisi odottaa. Gotlannin kasvillisuudelle tunnusomaisia ovat kuivat kedot, katajapensaikot, villit orkideat ja perinteiset harmaat kivimuurit, joiden siluetit korostuvat erityisesti ilta-auringossa.

Vain noin 13 kilometrin päässä Visbystä sijaitsee Lummelundan luolasto, joka on yksi Ruotsin tunnetuimmista luonnonmuodostelmista. 4,5 kilometrin mittainen luolaverkosto kätkee sisäänsä maanalaisia jokia, tippukiviä ja tarinoita uteliaista koulupojista, jotka löysivät luolan salaisuudet 1950-luvulla. Opastetuilla kierroksilla pääsee kokemaan tumman, hiljaisen maailman aivan toisin silmin.

Saaren tunnetuin luonnonihme on kuitenkin raukit – veden ja jään muovaamat erikoiset kivipylväät, jotka kohoavat rannikolla näyttävinä. Näitä ainutlaatuisia kivimuodostelmia löytyy erityisesti pohjoisessa sijaitsevalta Fårön saarelta, jonka maisema on karu, hiljainen ja vaikuttava.

Raukit, Gotlannin ainutlaatuiset kivimuodostelmat, kohoavat rannikolla näyttävinä

Sahramipannukakkuja ja tryffeleitä

Gotlanti ei olisi Gotlanti ilman lampaita. Harmaavillainen gotlanninlammas on paitsi maisemallisesti tärkeä eläin, myös saaren ylpeydenaihe. Sen villasta valmistetaan laadukkaita tekstiilejä – huiveja, vilttejä ja vaatteita – ja sen lihaa tarjoillaan monin tavoin paikallisissa ravintoloissa. Perinteisin herkku on savustettu lammas, jota pidetään gotlantilaisen keittiön kulmakivenä.

Makean ystävää hemmotellaan sahramilla maustetulla pannukakulla, joka valmistetaan mannapuurosta ja tarjoillaan perinteisesti kermavaahdon ja hillon kanssa. Syksyisin saarella etsitään tryffeleitä – Gotlannin kalkkikivinen maaperä luo otolliset olosuhteet niiden kasvulle. Tryffelisesongin aikaan ravintolat tarjoavat luovia sesonkiannoksia, ja saarella järjestetään jopa oma tryffelifestivaali.

Harmaavillainen gotlanninlammas on saaren symboli.

Gotlannin makumaailmaa täydentävät myös saaren pienpanimot, siiderintekijät ja viinitilat, joiden tuotteet ovat keränneet kansainvälistä huomiota. Paikallinen huumorintaju pilkahtelee ruokakulttuurissa: Visbyn kujilta voi löytää Gottgluggin eli 'herkkuaukon' – kadulle avautuvan ruokakioskin. Visbystä löytyy myös jäätelöbaari, jonka valikoimaa väitetään Euroopan laajimmaksi: tarjolla on peräti 350 makua aina smurffista kiiviin.

Ja jos poikkeat Visbyn torille miettimään seuraavaa lounaspaikkaa, voit istahtaa betonisten, lampaan muotoisten penkkien päälle. Ne eivät ainoastaan estä autoliikennettä aukiolla, vaan muistuttavat hauskalla tavalla siitä, kuka Gotlannin todellinen valtias on.