KRAKOVA. Puolan kulttuuripääkaupunki Krakova on yksi Euroopan suurimpia ja parhaiten säilyneitä historiallisia kaupunkeja. Mutta miten Krakovassa mahdetaan juhlia jouluna ja uutenavuotena? Entä miten Marsalkka Mannerheim liittyy puolan juhlaperinteisiin? Tässä artikkelissa tutustumme Puolalaisiin joulun- ja uudenvuodenajan tapoihin yhdessä Aarrematkojen Puolan asiantuntijan Jukka Soisalon–Soininen johdolla.
Krakova – Puolan kulttuuripääkaupunki
Krakova oli Puolan pääkaupunki aina yhteisen kuninkaamme Sigismund III Vaasan aikoihn. Hän siirsi pääkaupungin Varsovaan 1592, sillä se oli lähempänä Tukholmaa. Voitteko kuvitella, Sigismundin aikana Krakova oli ollut hetken myös Suomen pääkaupunki!
Sigismund sai patsaansa pylvään nokkaan Varsovan kuninkaanlinnan aukiolle ja krakovalaiset sanovat, että siellä hän saa pysyäkin, kunnes pääkaupunkioikeudet on palautettu. Tosiasia kuitenkin on, etteivät krakovalaiset itse asiassa halua pääkaupungin asemaa, sillä heille riittää kulttuuripääkaupugin asema. Siihen liittyy kysymys siitä, mihin aikaan iltaelämä Varsovassa päättyy: “Kun viimeinen iltajuna lähtee Krakovaan”, kuuluu vastaus. Eikä ole vain kerta tai kaksi, jolloin ystävämme vierailtuaan meillä Varsovassa ja pyrähdettyään lisäksi Krakovassa, viestittelevät kotimatkallaan: “Unelmoimme jo nyt paluusta” tarkoittaen sillä – Krakovaa.
“Unelmoimme jo nyt paluusta” tarkoittaen sillä – Krakovaa.
Tiesitkö muuten, että Krakovan vanhankaupungin aukion (Rynek Główny-torin) laitamilla sijaitsevan Mariankirkon (Kościół Mariacki) tornit on legendan mukaan suunnitellut kaksi veljestä. Tarinan mukaan tornien valmistuttua toinen veljistä surmasi hienomman tornin rakennuttaneen veljen. Ns. tiiligotiikkaa edustava kirkko on alunperin rakennettu 1200-luvulla ja taas uudelleen 1300-luvulla.
Joulu ja uusivuosi Krakovassa
Vuosien saatossa jo ennen asettautumistani pysyvästi Puolaan 1990 olen viettänyt muutaman joulunajan Krakovassa. Joulu on Puolassa juhlista jaloin ja sitä vietetään perinteisin tavoin, yhteiskunnallisesta maallistumisesta huolimatta.
Puolassa joulun aattoillan ateriaan ei kuulu lainkaan lihaa, mutta vanhan pitkän kaavan mukaan ruokalajeja on jopa 14. Yksi näistä ruokalajeista on Karppi, puolalainen joulukala, joka mahdollisuuksien mukaan hankittiin sosialisminkin aikana elävänä. Vähään tyytyvää kalaa ystäväni säilyttivät parvekkeella pesuvadissa ja se valmistettiin vasta jouluaattona. Myös sienet eri muodoissa ja borssiliemi kuuluvat asiaan. Puolenyön aikaan Krakovassa lähdetään joulumessuun, jonka jälkeen liharuoka oli jälleen ohjelmassa, lähinnä kuitenkin alkaen joulupäivän brunssista.
Suomalaista puolalaisessa joulumenussa hämmästyttää se, että tavanomaiselta kuulostava ‘bigos’-kaalipata on jokaisen emännän silmäterä. Toki vastapainoksi puolalaiset kummastelevat suomalaisen joulupöydän lanttulaatikkoa. Lanttuahan syötiin Puolassa sota-aikana, kun muuta ei ollut. Muutoin se kuuluu sikojen ruokavalioon!
Jouluseimet (puolalaiselta nimeltään szopka, lausutaan shopka) kuuluvat nimenomaan Krakovalaisiin jouluperinteisiin. Krakovassa on seimimuseo ja jouluna kirkot suorastaan kilpailevat kauneimmasta ja vaikuttavimmasta seimestä, joilla on paikkansa jokaisessa kirkossa. Milloin ne ovat miniatyyrikokoisia, milloin taas jopa luonnollisessa koossa. Krakovalainen jouluseimiperinne sai alkunsa 1900-luvulla ja se merkittiin vuonna 2018 UNESCON ihmiskunnan aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon.
Jotkut sanovat, että jouluna kaikki on kiinni Krakovassa, mutta ei aivan, Kaikki kirkot ovat auki ja kauneimpien seimien näkemiseksi kannattaa ottaa selkoa kyseisistä kirkoista. Kaikkiin kirkkoihin tutustuminen vaatisi jo antaumusta, onhan kirkkoja Vanhassakaupungissa jopa 60. Mutta – jo yksin Vanhakaupunki sellaisenaan on kiertelyn arvoineen, uskomattoman upeine jouluvalaistuksineen. Se on auki 24 tuntia vuorokaudessa. Kun joulun ajan keskilämpötilat ovat nollan liepeillä, lämmikkeeksi käyskentelyn aikana voi suositella kuumaa hunajaviiniä (miód pitny) tai kuumaa olutta (piwo grzane).
Joulun vietto ei siis suuremmalti poikkea suomalaisesta. Uudenvuoden juhlat sen sijaan saattavat yllättää. Uudenvuoden aattona juhlitaan ja tanssitaan. Olennaista on pukeutuminen. Frakki toki on lähinnä kapellimestarien ja huippuravintoloiden hovimestarien asu, mutta naisten asusteista, pitkistä hameista kaikkine brokadeineen huomaa saapuneensa tilaisuuteen, jossa tavanomainen suomalainen villapaita-farkkuyhdistelmä ei todellakaan ole paikallaan. Tästä kulttuurierosta minulla on omia kokemuksia. Ensimmäisellä uudenvuoden vastaanotollamme Suomessa sain puolalaisen Anna-puolisoni luopumaan ainakin puolesta juhlavuudestaan, mutta kaikesta huolimatta hän oli edelleen kuin joutsen harmaiden ankanpoikasten keskellä…
Kun Suomessa uudenvuodenpäivänä asettaudutaan television äärelle seuraamaan Wienin konserttia, krakovalaiset nauttivat konsertista omassa filharmoniassaan. Pitihän Puolan jakojen aikaisessa Itävallan Galitsian maakunnan pääkaupungissa, Krakovassa olla yhtä lailla juhlallinen uudenvuodenpäivän konsertti. Tavat ovat löystyneet Puolassa ja Krakovassakin, mutta siitä huolimatta kohtuullinen pukeutuminen on paikallaan, jos perinteitä haluaa noudattaa.
Marsalkka Mannerheim nautti Puolan juhlaperinteistä
Marsalkallamme Mannerheimilla oli tilaisuus tutustua puolalaisiin tapoihin ja perinteisiin seitsemänä Puolan vuotenaan, joita hän Muistelmiensa mukaan piti elämänsä parhaina. Mannerheim kirjoittaa Muistelmissaan: ”Minulla ei ollut mitään sitä vastaan, että sijoituspaikakseni tuli Puola, jonne minun myöhemminkin oli aina hauska palata. Mitä enemmän tutustuin puolalaisiin, sitä paremmin ymmärsin heitä ja viihdyin heidän parissaan.”
”Minulla ei ollut mitään sitä vastaan, että sijoituspaikakseni tuli Puola, jonne minun myöhemminkin oli aina hauska palata. Mitä enemmän tutustuin puolalaisiin, sitä paremmin ymmärsin heitä ja viihdyin heidän parissaan.” –Marsalkka Mannerheim
Varsova oli Mannerheimin kotikaupunki Puolassa ja hänen Krakovan vierailuistaan emme tiedä, mutta ei se ihme olisi. Monilla hänen ystävillään, kuten markiisi Aleksander Wielopolskilla oli kaupunkiasunto myös Krakovassa. Markiisin palatsi sijaitsee Krakovan lähistöllä Chroberzissa. Muistelmissaan Mannerheim kertoo palatsin bigos-tarjoilusta ja Puolastahan Mannerheim toi myös vorschmackin reseptin.
Juhliin ja tanssiaisiin puolalaisten aristokraattien palatseissa Mannerheim varmasti sai usein kutsuja, jolloin hän sai tilaisuuden liehitellä puolalaisia kaunottaria ja seurustella kultivoituneiden herrasmiesten kanssa. Pitiväthän puolalaiset aristokraatit Mannerheimia, suomalaista paronia, kuin omanaan.
Jukka Soisalon-Soininen
Ps. Olen yhdessä puolalaisen puolisoni Annan kanssa toimittanut ja osin kirjoittanut teoksen “Mannerheim – Puolan vuodet”. Teos sisältää lukuisia ennen näkemättömiä dokumentteja ja valokuvia Mannerheimin Puola-yhteyksistä. Se on saatavilla hyvinvarustetuista kirjakaupoista ja suoraan toimittajilta. Jukka.soisalonsoininen@gmail.com
Kiinnostuitko? Lähde hyvässä seurassa Krakovaan uudeksivuodeksi!
Aarrematkat järjestää Uudenvuoden juhlamatkan Krakovaan myös vuodenvaihteessa 2023–2024. Puolan asiantuntijamme Jukka Soisalon-Soininen on suunnitellut juhlavan matkaohjelman, johon kuuluu mm. uudenvuodenaaton illallinen kuninkaallisessa Niepolomicen metsästyslinnassa sekä uudenvuodenpäivän juhlakonsertti. Lisäksi Puolan asiantuntijamme Jukka on matkalla mukana ja pääset kuulemaan paljon lisää!