top of page
  • Writer's pictureAntti Haukkamaa

Ghanan matkakertomus: Rakkautta yli rajojen – kertomus siitä kuinka suomalaisryhmä lähti Ghanaan kihlajaisjuhliin

Rakkaus ei tunne rajoja, ja toisinaan se vie meidät uskomattomille seikkailuille kauas kotimaamme rajojen ulkopuolelle. Tämä tarina vie meidät Ghanaan, Länsi-Afrikkaan, jossa ghanalainen Prince saa Suomesta oman "prinessansa", inkoolaisen arkkitehtiopiskelija Nooran. Kihlajaisjuhlaa vietettiin maan pääkaupungissa Accrassa helmikuussa 2024. Suomesta oli mukana sukulaisia ja muita kylänmiehiä, kuten oikeissa kihlajaisjuhlissa pitääkin olla.


Ghanan matkakertomus – Rakkautta yli rajojen: kertomus siitä kuinka suomalaisryhmä lähti Ghanaan kihlajaisjuhliin


Kaikki alkoi siitä, kun Nooran Raija-mummi soitti vanhalle ystävälleen Antille Aarrematkoihin ja sanoi, että alapas nyt järjestämään meille matkaa Ghanaan. Lähdemme juhlimaan sinne lapsenlapseni Nooran kihlajaisia ja samalla haluamme siellä kierrellä maata ja maisemia katsellen. Tuumasta toimeen.


Pian oli 11 hengen seurue kasassa ja lennot varattu Amsterdamin kautta Accraan. Noora ja Prince suunnittelivat matkaohjelman, jossa asuttiin kolmessa eri paikassa. Kolme ensimmäistä päivää vietettiin vuoristoseudulla Aburin kylässä. Täällä ryhmä pääsi tutustumaan Mampongin kylässä olevaan Home in a village -näyttelyyn. Näyttely oli osa Nooran arkkitehtiopintojen lopputyötä, jossa hän tutki paikallisten kylien elämää, perinteitä ja nykyajan mukanaan tuomia muutospaineita. Seuraavat päivät vietettiin rannikolla Cape Coastilla ja lopuksi viikko Accrassa, joka sekin on Guinean lahden rannikkokaupunki. Prince on kotoisin Accrasta ja siellä vietettiin myös hääjuhlat.


Kihlajaisjuhla Ghanalaisittain


Prince ja Noora
Ghanalaisen Princen ja suomalaisen Nooran kihlajaisjuhlia vietettiin Ghanassa helmikuussa 2024. Pari rakastui Nooran suorittaessa arkkitehtiopintojaan Ghanassa.

Nooran ja Princen kihlajaisjuhla oli tietysti matkamme kohokohta. Kyseessä oli perinteinen kihlajaisjuhla, joka pitkälti vastaa meidän häitä. Ghanassa vietetään usein vain kihlajaiset, joissa pappi on mukana. Juhlajärjestelyt hoiti Prince ystävineen. Juhlatunnelmaan pääsi helposti, sen verran voimalla paikallinen afropop soi kaiken aikaa.


Sukulaisilla ja vierailla oli pukeutumisessa omat värikoodit. Esim. morsiamen suku pukeutui valkoisiin vaatteisiin, joissa oli punaista väriä tehosteena. Nooran sukulaisten juhlavaatteet teetettiin paikan päällä.


Ghanalasiet kihlajaiset muistuttavat monella tapaa länsimaalaisia hääjuhlia. Toki erojaki on, ja tärkeänä osana kihlajaisiin kuuluuvat myötäjäiset.Kuvissa sukulaismiehet tuovat morsiammen suvulle lahjoja.
Ghanalasiet kihlajaiset muistuttavat monella tapaa länsimaalaisia hääjuhlia. Toki erojaki on, ja tärkeänä osana kihlajaisiin kuuluvat myötäjäiset. Kuvissa sukulaismiehet tuovat morsiammen suvulle lahjoja.

Juhlan alussa sulhasen sukulaismiehet toivat morsiamen suvulle myötäjäisiä jonossa tanssien ja sinisiä lahjalaatikoita kantaen. Tämän jälkeen Nooran Raimo-isä kysyi tyttäreltään kolme kertaa, olivatko lahjat riittävät ja kelpaavatko ne Nooralle.


Kolmen myöntävän vastauksen jälkeen alkoi varsinainen seremonia, joka aika pitkälti muistutti meillekin tuttua vihkikaavaa. Toki erojakin oli. Aina välillä tanssittiin ja laulettiin ja kannustushuudoin rohkaistiin juhlaparia myöntäviin vastauksiin.


Ghanalainen rouva kihlajaisissa.
Juhlatyyliä paikalliseen tapaan.

Sitten seurasi sukujen väliset onnittelut ja halaukset sekä yhteinen tanssi ja totta kai viralliset valokuvat, joissa vieraat poseerasivat isäntien kanssa. Juhla jatkui ruokailulla ja seurustelulla ja aina joku innostui tanssimaan houkutellen muita mukaan.


Lämpötila juhlateltassa lähenteli 40 astetta, joten varsin pian itse kullakin tuli mieleen pulahdus hotellin uima-altaaseen. Paikallisia ei kuumuus haitannut, mutta me pohjoisen asukkaat hipsimme pikkuhiljaa takavasemmalla ja vilvoittavien vesien äärelle.



Kuvassa vasemmalta oikealla: Nooran isoäiti Raija Salkola, Noora Oduro, Nooran vanhemmat Raimo ja Annukka Kauppila, Princen isoäiti sekä Prince Oduro.
Kuvassa vasemmalta oikealla: Nooran isoäiti Raija Salkola, Noora Oduro (o.s. Kauppila), Nooran vanhemmat Raimo ja Annukka Kauppila, Princen isoäiti sekä Prince Oduro.

Baobab koulu ja paljon muutakin


Vuonna 2001 saksalainen opettaja Edith de Vos sai perinnön, jonka turvin hän perusti Ghanaan hyväntekeväisyysyhdistyksen, The Baobab Childrens Foundationin. Hänen tavoitteenaan oli auttaa kaikista vähäosaisempia, katulapsia, orpoja ja vammaisia. Samana vuonna hän perusti avustusjärjestön myös Saksan Freiburgiin. Sen kautta Edith kanavoi Euroopasta tulevia lahjoituksia ja vapaaehtoisia auttajia. Koulu perustettiin vuonna 2004 ja Cape Coastille kauppa ja ravintola vuonna 2011.


Tänään Baobab työllistää liki 70 henkeä ja koulussa on noin sata 12-16 vuotiasta nuorta. Vierailumme aikana näimme, kuinka oppilaat ompelivat vaatteita ja tekivät bamubusta huonekaluja, jopa isoja sohvaryhmiä.


Valkoinen mies aiheutti ihmetystä Baobab koulun oppillaissa.
Valkoinen mies aiheutti ihmetystä Baobab koulun oppilaissa.

Keittiölinjan oppilaat olivat valmistaneet meille kasvislounaan, jonka he hyvin ammattimaisesti tarjoilivat.


Saimme myös päästää oman luovuutemme lentoon, kun painoimme sabluunoilla kuvioita kankaille, jotka lopuksi värjättiin batiikkivärein. Koulun opetuksessa korostuu alueen perinteet, myös taide ja musiikki.


Lopuksi koulun oppilaat esittivät meille hiekkakentällä paljasjaloin rytmikkäitä tanssejaan ja laulujaan. Siihen iloon tempautui helposti mukaan.



Runsas ohjelma

Gold Coast Ghanassa

Juhlaryhmän matkaohjelman huippuhetket olivat Nooran ja Princen hääjuhla ja vierailu Baobab koululla, koulun viljelmillä sekä Cape Coastin kaupassa ja ravintolassa. Toki paljon muutakin nähtiin.


Tässä varsin luettelomaisesti muita vierailukohteita. Vuoristoalueella kävimme mm. Aburinvesiputouksilla, paikallisella käsityötorilla sekä kasvitieteellisessä puutarhassa. Cape Coastilla pääkohteena oli Cape Coast Castle, joka on yksi neljästäkymmenestä kauppa- ja orjalinnasta, joita länsimaalaiset rakennuttivat Afrikan kultarannikolle.


Kalastaja-aluksia Ghanan rannikolla.

Vierailimme myös Princen kotikylässä Bosomadwessa, jossa pääsimme myös paikalliseen kouluun. Veimme koulun kirjastoon lahjoina englanninkielisiä oppi- ja lastenkirjoja.


James Town on vanha kalastajakylä, josta Accran kaupunki on alun perin lähtenyt kasvamaan. Näimme kalastajien vetävän verkkojaan ja kalansaaliin rantahiekalle, josta kylän naiset veivät ne edelleen keitettäväksi tai savustettavaksi.





Samalla valitettavasti näimme kuinka rannoille lasketaan niin avoviemärit kuin kaikki jätteetkin. Muovia huuhtoutuu mereen valtavat määrät.


Toki Accrassa on kehittyneempiäkin alueita, kuten Teman tehdasalue laajoine nykyaikaisine satamineen.


Lapsi katselemassa merelle kotinsa edustalla Ghanassa. Mereen valuu alueelta paljon jätteitä ja moni elää köyhissä oloissa.
Lapsi katselemassa merelle kotinsa edustalla Ghanassa. Mereen valuu alueelta paljon jätteitä ja moni elää köyhissä oloissa.

Ilmasto ja luonto


Ghana sijaitsee 500 km päiväntasaajan pohjoispuolella. Ilmasto on lämmin ja trooppinen. Päivälämpötilat ovat ympäri vuoden päälle 30 astetta.


Päivärytmi on kaiken aikaa sama, aurinko nousee aamulla kuudelta ja laskee taas iltakuudelta.


Maan pohjoisosassa on savannia ja sitä on kaksikolmasosaa koko maasta. Pohjoisessa järjestetään myös safareita ja eläimiä on mm. norsuja, apinoita, bongoja, virtahepoja, leijonia, leopardeja, puhveleita ja antilooppeja.


Etelä- ja keskiosassa on sademetsää ja rannikolla laguuneja ja mangrovea. Paras aika matkustaa Ghanaan on talvikaudella marraskuusta maaliskuuhun, jolloin siellä on kuiva kausi ja sateet ovat vähäisiä. Ghana on malaria-aluetta, joten malaria lääkitys on tarpeen ja lisäksi vaaditaan voimassa oleva keltakuumerokotus.





GHANAN FAKTAT


  • Ghana on presidentillinen tasavalta, joka itsenäistyi 1957.

  • Ghanassa on 33 miljoonaa asukasta.

  • Virallinen kieli englanti, alkuperäisistä kielistä twi on pääkieli.

  • Ghana jakautuu kymmeneen hallintoalueeseen, jotka noudattelevat alkuperäisten heimojen kotialueita.

  • Pääuskonto on katolilainen kristinusko.

  • Maan naapurimaat ovat lännessä Norsunluurannikko, pohjoisessa Burkina Faso ja idässä Togo.


MATKAN FAKTAT



Ryhmämme lensi Ghanaan KLM:n reittilennoilla Amsterdamin kautta Accraan. Helsinki-Amsterdam lentoaika on noin kaksi tuntia ja jatkolennon kesto Ghanaan on 6,5 tuntia.

Lentojen aikana turistiluokassakin tarjoiltiin ruokaa- ja juomaa useamman kerran. Kotimaisen yhtiömme vesi- ja mehulinjan jälkeen ruoka- ja viinitarjoilu tuntui varsin ylelliseltä.


Ghanaan tarvitaan viisumi, jonka saa maahan saavuttua Accran lentokentällä, viisumin hinta on 150 dollaria ja se on voimassa kuukauden.


Matkan kesto oli kaikkiaan 11 vuorokautta ja kokonaishinta ilman viisumia jäi hieman alle 2000 euroon. Hintaan sisältyi lentojen lisäksi ohjelma ja kuljetukset paikan päällä, majoitus keskitason hotellissa aamiaisella sekä yksi ateria päivittäin.


Aarrematkat suunnittelee seuraavaa Ghanan matkaa alkuvuoteen 2025. Matkasta kiinnostuneet voivat olla yhteydessä Aarrematkoihin.








154 katselukertaa0 kommenttia
bottom of page